TALVIOLYMPIALAISET

TALVIOLYMPIALAISET

Joka toinen vuosi järjestetään olympialaiset, vuorotellen kesäolympialaisia ja talviolympialaisia. Talviolympialaiset keskittyvät luonnollisesti lumella ja jäällä suoritettaviin urheilulajeihin, kuten erilaisiin hiihtolajeihin, curlingiin, jääkiekkoon, luistelulajeihin, lumilautailuun, kelkkailulajeihin ja yhdistelmälajeihin. Joka neljäs vuosi pidettävät kesäolympialaiset ovat maailmalla katsotuimmat, mutta Suomessa myös talviolympialaiset ovat erityisen suositut. Olemmehan talviurheilun luvattu maa ideaalisen ilmastomme ansiosta. Mutta myös siksi, että olemme pärjänneet erityisen hyvin olympialaisten talviurheilulajeissa. Suomi on eniten mitaleja saaneiden maiden sijalla kymmenen. Mitalivoittoja on yhteensä 161 – kultamitaleja 42, hopeamitaleja 62 ja pronssimitaleja 57. Näiden lisäksi suomalainen Clas Thunberg on päässyt menestyneimpien urheilijoiden listoille sijalle kahdeksan voitettuaan yhteensä 7 mitalia – 5 kultamitalia ja yhden hopea- sekä yhden pronssimitalin – vuosina 1924-1928. Vuosien varrella muutama laji on jäänyt pois talviolympialaisista. Sotilaspartiohiihdossa aikoinaan kilpailtiin maiden sotilasyksiköiden välillä, mutta vuodesta 1960 ampumahiihto korvasi tämän lajin. Vaikka ampumahiihto on vakio talviolympialaisissa nähtävä laji sotilaspartiohiihtoa järjestettiin vain muutamaan otteeseen, virallisessa kilpailuohjelmassa vuonna 1924 ja sittemmin näytöslajina vuosina 1928, 1936 ja 1948. Kuvioluistelu, joka on taitoluistelun laji järjestettiin vain kerran vuonna 1908, silloinkin kesäolympialaisissa. Myös jääpalloa kokeiltiin näytöslajina Oslon olympialaisissa vuonna 1952. Sen koommin sitä ei ole järjestetty. Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset pidettiin Kreikan Ateenassa vuonna 1896. Ensimmäiset talviolympialaiset järjestettiin Ranskan Chamonixissa vuonna 1924. Suomessa ei ole koskaan järjestetty talviolympialaisia, lähimmät kisat ovat olleet Norjassa, jossa talviolympialaiset on pidetty kahteen otteeseen, vuosina 1952 Oslossa ja 1994 Lillehammerissa. Viimeisimmät talviolympialaiset ovat olleet Etelä-Korean Pyeongchangissa järjestetyt kisat vuonna 2018 alkupuolella. Seuraavat tulevat olemaan Kiinan Pekingissä vuonna 2022. Myös tulevien 2026 kisojen ehdokkaat ovat jo tiedossa. Vuonna 2019 pidetään vaalit, jolloin selviää tulevatko kisat olemaan Kanadassa, Sveitsissä, Norjassa, Japanissa vai Yhdysvalloissa. Samat maata ovat mahdollisesti ehdolla myös 2030 pidettäviin talviolympialaisiin.

Talviolympialaisten historia

Vuonna 1894 paroni Pierre de Coubert perusti Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) pyrkimyksenä herättää Antiikin Kreikan aikaiset ’olympialaiset’. Silloiset kilpailut järjestettiin Kreikan Olympiassa alkaen vuonna 776 eaa. ja jatkuen vuoteen 393 jaa. De Coubert onnistui herättämään perinteen yli 1500 vuoden tauon jälkeen. Heti olympialaisten alettua jälleen nykyisellä mallillaan luistelu otettiin mukaan kisaohjelmaan. Vuoden 1908 Lontoossa pidettävissä kesäolympialaisissa nähtiin ensimmäiset luistelukilpailut. Silloin kisattiin taitoluistelun parissa. Italialainen kreivi Eugenio Brunetta d’Usseaux sittemmin ehdotti, että olympialaisten yhteydessä pidettäisi viikon mittaisen talviurheiluun keskittyvä osio. Ehdotus ei saanut jalansijaa vuoden 1912 Tukholman olympialaisissa eikä vielä vuoden 1916 Berliinin olympialaisissa – jälkimmäiset olympialaiset peruuntuivat muutenkin ensimmäisen maailmansodan takia. Kun sota päättyi, ryhdyttiin taas kilpailemaan olympialaisissa vuonna 1920 Antwerpenissä, ja nämä olivat ensimmäiset olympialaiset, jossa kilpailtiin myös jääkiekossa. Vihdoin vuonna 1921 pidettiin KOK:n kokouksessa suostuttiin järjestämään Pariisin 1924 kesäolympialaisiin myös viikon mittainen talviurheilulajien kilpailu kesäolympialaisten tavoin. Nämä Chamonixin talviolympialaiset olivat niin suositut, että komitea päätti jatkaa perinnettä järjestämällä täysin omat talviolympialaiset. Vasta jälkeenpäin, vuonna 1926 sovittiin pitää Chamonixin kisoja ensimmäisinä talviolympialaisina. Seuraavat 68 vuotta talviolympialaiset pidettiin aina kesäolympialaisten yhteydessä ja tavoin, neljän vuoden välein. Näin jatkui pitkälle toisen maailmansodan jälkeen lukuunottamatta muutamaa poikkeusta. Vasta vuonna 1986 tuli päätös järjestää kesä- ja talviolympialaiset vuorovuosina, kahden vuoden välein. Auksi oli takkuista saada talviolympialaisia käyntiin ja sittemmin useampana vuonna haasteita isäntämaan valinnassa. Lopulta ainoana ongelmana oli muutamien maiden boikotit, jotka koskivat myös talviolympialaisia. KOK on myös saanut osansa kritiikkiä, sillä esimerkiksi vuoden 1936 päätös sisällyttää hiihdonopettaja ’ammattilaiset’ -ryhmään. Joka tarkoitti ettei he voineet osallistua kilpailuun. Tämän ansiosta itävaltalaiset ja sveitsiläiset voikotoivat talviolympialaisia. Myös Kanadan jääkiekkojoukkue boikotoi itse kisoja uskoen, että Neuvostoliiton joukkuetta pidettäisiin ammattilaisina.

Talviolympialaisten historia