PÄIJÄT-HÄME

PÄIJÄT-HÄME

Päijät-Häme on Etelä-Suomessa sijaitseva 6 254,66 neliökilometrin laajuinen maakunta. Tämä tekee siitä Suomen 18:nneksi suurimman maakunnan. Se kattaa historiallisen Hämeen maakunnan itäosan. Päijät-Häme on suhteellisen keskeisellä sijainnilla, sillä sen vieruskuntina ovat Uusimaa (etelässä), Kanta-Häme (lännessä), Pirkanmaa (luoteessa), Keski-Suomi (pohjoisessa), Etelä-Savo (koillisessa) ja Kymenlaakso (idässä). Sieltä on siis erityisen hyvät yhteydet ja suhteellisen lyhyt välimatka niin Etelä-, Itä-, Länsi- kuin Keski-Suomeen. Itse Päijät-Hämeessä on vain yhdeksän kuntaa. Tällä maakunnalla on erityisen kaunis lippu ja vaakuna, jossa esiintyy kalevalaisesti runoudesta tuttu veden emäntä Vellamo. Päijät-Hämeessä asui vuonna 2018 kerättyjen tietojen mukaan 201 007 asukasta tehden maakunnasta 8:nneksi asutuimman. Maakuntakeskuksena toimii Lahti, jonne suurin osa väestöstä on keskittynyt. Lahdessa asuu yli 100 000 ihmistä. Myös Heinola, Hollola ja Orimattila ovat suhteellisen tiheään asuttuja kuntia. Hartola, Sysmä, Padasjoki, Asikkala ja Kärkölä ovat harvaan asuttuja alueita.

Historia

Historia

Päijät-Häme on maakuntana nuori, mutta maakunnan keskus eli Lahti on yksi Suomen vanhimmista tunnetuista asuinpaikoista. Lahden Ristolassa on ollut asukkaita vuodesta 7282 eaa. Nykyisen Itämeren tilalla oli Itämeren altaassa oleva järvivaihe nimeltä Ancylusjärvi, jonka rannalle ennen ajanlaskun alun aikaiset asukkaat olivat keskittyneet. 1300-luvulla Hollolassa, Päijänteen eteläpäässä oli asutuskeskus. Siihen saakka ortodoksisuus valtasi alueen mutta Hollolan asutuskeskus johti katolisen seurakunnan perustamiseen paikkakunnalle. Jo 1400-luvulla Lahden tiedetään toimineen kauppapaikkana. Vuonna 1870 Helsinki-Hämeenlinna-Pietari rautatie valmistui ja vuonna 1871 tuli Vääksyn kanava. Näiden ansiosta nykyisten Hollolan ja Lahden alue kasvoi. Tällöin Päijät-Häme rupesi kehittymään talousalueena. Vuodesta 1775 vuoteen 1839 asti Päijät-Hämeen Heinola oli Kymenkartanon läänin pääkaupunki, jonka jälkeen se menetti asemansa Mikkelille. Silloin Heinolasta tuli Mikkelin läänin pääkaupunki. Sysmä ja Hartola kuuluivat myös Mikkelin lääneen. Muutoin kaikki Päijät-Hämeen kunnat ovat aina hallinnollisesti kuuluneet Hämeen lääneen. Nykyisen Päijät-Hämeen rajaus muistuttaa hyvin läheisesti entisen Hollolan emäseurakunnan rajausta. Uuden ajan alussa Hollolan emäseurakuntaan kuului nykyisin Asikkalana, Heinolana, Nastolan Orimattilana ja Kärkölänä tunnetut alueet. Vesijärven pohjoisrannalla sijaitseva Anianpelto (Asikkalan Vääksyn itäosassa) oli vielä tähän aikaan vasta nousemassa tärkeäksi kauppapaikaksi. 1860-luvulla Anianpelto menetti suosionsa markkinapaikkana, kun Helsinki-Pietari rautatiereitti rakennettiin Lahden kautta. Hollolan Lahden kylästä tuli vuonna 1878 Hollolaan kuuluva kauppala. Vuonna 1905 se muuttui kaupungiksi.

Kulttuuri

Koska Päijät-Häme on niin keskeisellä sijainnilla sen läpi kulkee kahden Suomen päämurteen raja. Osa asukkaista, pääosin Sysmän, Hartolan ja Padasjoen alueilta tulevat puhuvat savolaismurteella. Muualta tulevat käyttävät kaakkoishämäläistä murretta. Päijät-Hämeestä tulee moni suomalainen perinneruoka, muun muassa Hollolan näkkileipä tai paikallisittain pitoleipä/hämäläinen näkkileipä. Se on näkkileipää pehmeämpi muoto, joka valmistetaan maidosta. Myös jälkiuunileipä ja veripalttua ovat kotoisin Päijät-Hämeestä, tosin veripalttuaa sanotaan siellä roppanaksi. Imelletty perunalaatikkokin on alun perin Päijät-Hämeestä, jossa sitä kutsutaan hämäläiseksi perunalaatikoksi. Tunnetuin ’perinneruoka’ lienee kuitenkin sahti.

Moni Päijät-Hämeläinen kylä on itsessään turistinähtävyys ja näkemisen arvoinen muun muassa ikänsä vuoksi. Esimerkkeinä Asikkalassa sijaitsevat Vesivehmaan kylä ja Kalkkisten kylä, josta löytyy myös Kalkkisten kanava, Ruskealan ja Kirkkolan kylät, joista löytyy näkemisen arvoinen viljelymaisema, Orimattilassa sijaitseva Heinämaan kylä sekä Padasjoen Auttoisten ja Vesijaon kylät. Näiden lisäksi Päijät-Hämeestä löytyy lukuisia kartanoita sekä muutama kirkonkylä. Jos edellä mainitut eivät kiinnosta Heinolasta löytyy kuuluisa Suomen Urheilupuisto sekä Reumasäätiön sairaala. Maakuntakeskuksesta eli Lahdesta löytyy muun muassa Salpausselän hiihtostadion. Museoita löytyy ympäri maakunnan, niin kaupungin- kuin kotiseutumuseoita.